Koulutuksen uudistamisesta ja rajat ylittävästä yhteistyötä

Pitkällä aikajanalla tarkasteltuna kiinnostus opiskella Venäjää ja venäläistä kulttuuria muistuttaa päivänkakkaran terälehtien nyppimisleikkiä: kiinnostaa, ei kiinnosta, kiinnostaa, ei kiinnosta … Taas kerran elämme selkeää notkahdusvaihetta, johon vaikuttavat mm. epävakaa kansainvälinen tilanne, rajat ylittävän yhteistyön ohjelmakausien vaihtuminen, talouden ja taloudellisen Venäjä-yhteistyön taantuma.

Cultura-säätiö julkaisi huhtikuussa nettisivuillaan koosteen ”Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä” tuloksista. Kiinnostusta lähteä oppilasvaihtoon Venäjälle on jonkin verran olemassa tai se on vielä aktivoitumatta: 16 % vastaajista ilmaisi kiinnostuksena (N=968) ja lähes puolet vastaajista on mahdollisesti kiinnostunut. Klisee, mutta sanonpa kuitenkin – Venäjä on naapurimaamme, jonka kielen taitajia ja kulttuurin ymmärtäjiä tarvitaan AINA, joskus enemmän ja joskus taas vähemmän.

Koulutuksessa on yhteisiä kehittämistavoitteita…

Vääjäämättä globaalit kehittämistrendit vaikuttavat koulutuksen arkeen niin meillä kuin Venäjällä. Suomalaisissa kouluyhteisöissä on talven aikana kiivaasti tehty töitä OPS 2016 –uudistuksen kanssa. Opetushallitus käynnisti myös nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden päivittämisen vastatakseen tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2016. Opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, monilukutaito ja mediat, teknologia ja yhteiskunta.

Venäjän koulutuksen kehittämisohjelmaa lukiessa törmää aivan samoihin avainsanoihin: tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua, kehittää opetusmetodeja ja hyödyntää aiempaa paremmin uutta opetusteknologiaa, aktivoida koulujen työelämäyhteistyötä, kehittää koulujen välistä yhteistyötä ja kouluverkostojen toimintaa, tukea opettajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä, turvata koulutetun työvoiman saatavuus jne. Kehittämisohjelma on suunniteltu vuosille 2013–2020. Kuulostaa ihan siltä, että meillä olisi yhteistäkin työnsarkaa.

… ja aktiivisia kouluja

Itäsuomalaisten lukioiden Venäjä-yhteistyön aktiivisuuteen vaikuttavat monet seikat: mm. venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijamäärät, opiskelijaryhmien ja opettajien halukkuus lähteä esim. opintomatkalle Karjalan tasavaltaan tai Pietariin ja yleisestikin Venäjä-yhteistyön rahoitusmahdollisuudet. Yhteistyön aktiivisuus on viime vuosina jonkin verran onnahdellut, joskin on hienoa, että monissa kouluissa ryhmät vierailevat vuosittain kouluissa puolin ja toisin. Erityisesti juuri nyt on tärkeää pitää yllä ihmisten ja organisaatioiden välisiä yhteistyösuhteita. Niinpä vieraillessani petroskoilaisissa kouluissa huhtikuussa minulla oli kirkkaanselkeä viesti tuomisinani: suomalaisia yhteistyökumppaneita on kaivattu ja yhteistyötä tehtäisiin edelleen ja erittäin mielellään.

Yhteistyön motiiveina naapuruus tai perinteiset toimintamallit eivät yksinään kanna pitkälle; sen sijaan yhteiset intressit ja tavoitteet kyllä. Sekä suomalaisilla että venäläisillä koulutusorganisaatioilla on tarve ja tahtotila kehittää ja toteuttaa innovaatio- ja modernisointihankkeita. Tätä taustaa vasten sijainti lähialueella ja toimintaympäristön tuntemus puolin ja toisin edistäisi tuloksekasta yhteistyötä. Kun paljon puhutut kulttuurierot mielletään toisiaan täydentäviksi vahvuuksiksi, tarkoittaa se yhteistyötä, jossa suunnitellaan ja toimitaan intuition varassa, pidetään kiinni suunnitellusta ja innovoidaan, nähdään riskit mahdollisuuksina ja varaudutaan niihin, eletään hetkessä ja suuntaudutaan tulevaisuuteen, saavutetaan nopeita tuloksia ja tähdätään myös pitemmälle – täydellistä!

Entä rahoitus?

Kansainvälisen yhteistyön rahoittamiseksi yleissivistävässä koulutuksessa ja varsinkin EU-maiden kesken löytyy erittäin paljon mahdollisuuksia. Myös Pohjoismaista yhteistyön kehittämiseen on useita tukimuotoja ja rahoitusohjelmia. Sen sijaan olen erittäin huolissani lukioiden Venäjä-yhteistyöhön ja yleissivistävän koulutuksen suomalais-venäläisiin kehittämishankkeisiin tarjolla olevasta rahoituksesta. Syksyllä 2015 Cultura-säätiön hallinnoima valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto jakoi 149 890 euroa apurahoja venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun ja opetuksen kehittämiseen. Apurahan sai yhteensä 35 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää eli 18,7 % arvioiduista hakemuksista. Keväälle 2016 suunniteltua hakua jouduttiin lykkäämään syksyyn jakovaran vähyyden vuoksi.

Kehittämishanke suunnitteilla

Suuret odotukset kohdistuvatkin nyt rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien käynnistymiseen. Myös syksyllä Tampereella järjestettävä XVII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi edistää kymmenien yhteistyöhankkeiden suunnittelua. Foorumin teemaksi on valittu ”Lapset ja nuoret kulttuurin voimavarana”.

Itäsuomalainen NEST-lukioverkosto on aktiivisesti mukana koulujen Venäjä-yhteistyön ja hanketyön kehittämisessä. Esimerkiksi, olemme itäsuomalaisten ja Karjalan tasavallan toimijoiden kanssa valmistelemassa Karelia CBC –ohjelmaan hanketta, joka sisältö keskittyy yhteisen raja-alueemme kulttuurin ja vahvuuksiemme esille tuomiseen, koulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen, koulujen yhteistyön monipuolistamiseen sekä nuorten kansainvälisen osaamisen ja lähialuetietouden parantamiseen.

Erja Lehikoinen
FT, hankesuunnittelija
NEST Keskus, Joensuu

 

Vi är grannar och gamla vänner, men vi inte känner varandra!

Liikkuvuutta ja hankeyhteistyötä

Pohjoismaisella yhteistyöllä on moni-ilmeiset kasvot. Myös rahoitusmahdollisuuksien kirjo on suuri. Haettavana on rahoitusta yksittäisistä matka-apurahoista ja leirikoulurahoituksista aina suuriin kehittämishankkeisiin, joissa voi olla kaksi tai useampia pohjoismaisia ja myös muita kansainvälisiä toimijoita. Jos kiinnostut virittämään yhteistyötä muihin pohjoismaisiin lukioihin, älä lannistu, ellei juuri esim. koulujen yhteistyöhön nimettyjä rahoitushakuja ole juuri silloin avoinna. Kannattaa myös miettiä eri oppiainerajoja ylittäviä hakkeita ja tutustua eri teemoilla avoinna oleviin rahoituksiin. Ja hakea rahoitusta, mikäli teema sopii koulusi painopisteisiin ja profiiliin, kuten esim. kulttuuriperinnön säilyttäminen, kestävä kehitys, syrjäytymisen ehkäiseminen, digitalisaatio tai globalisaatio. Meillä Pohjoismailla on useita yhteisiä haasteita ja kehittämistarpeita. Toisaalta, Itä-Suomi on monissa pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa rahoitusohjelmissa erityisasemassa mm. pohjoisen sijaintinsa, harvan asutuksensa ja väestörakenteensa vuoksi. Ethän jätä sitä kertomatta hankesuunnitelmissa ja rahoitushakemuksissa

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden on tuttu järjestö kaikille ruotsin opettajille, mutta toivoisi, että sen palvelut tuntisivat myös muiden oppiaineiden opettajat. Järjestöllä on myös useita koulualan palveluja, kuten uutiskirje, stipendit, matkalehtoreiden vierailut, leirikouluavustukset, vieraanvaraisuusraha, opintomateriaalit Pohjoismaista, tietoa parhaista käytännöistä, koulujäsenyys, ystävyyskoulujen välitys ja seminaarit.

Avoinna on myös suomenkielisten lukiolaisten haku kielikurssille kesälle 2016. Kyseessä on intensiivikurssi, jolla osallistujat saavat mahdollisuuden parantaa erityisesti suullista kielitaitoaan, tavata ruotsinkielisiä nuoria, tutustua ruotsalaiseen kulttuuriin ja sen myötä vahvistaa pohjoismaista identiteettiään. Stipendi kattaa opetuksen, matkat, majoituksen ja vapaa-ajan ohjelman. Jokainen lukio voi anoa stipendiä yhdelle opiskelijalle vuosittain. Stipendien myöntämisessä annettaan etusija niille kouluille, jotka eivät ole olleet mukana edellisessä jaossa. Yhteensä stipendejä myönnetään vuosittain 45 oppilaalle.

Puijon metsä NEST centre

Kuva: Vicente Serra/ Kuopion kaupunki

”Vaikka meillä Pohjoismailla on perinteisesti paljon yhteistä ja yhteinen arvopohja, olemme kuitenkin kiinnostavalla tavalla erilaisia.”

Kesätöihin pohjoismaihin

Entä jos kiinnostava kesätyöpaikka löytyisikin toisesta pohjoismaasta? Ruotsin ja Norjan talous- ja työllisyystilanne on Suomea parempi. Nordjobb on erityisesti nuorille suunnattu työnvälityspalvelu, johon voivat hakea 18–28-vuotiaat. Mikäli työnantaja hyväksyy hakemuksesi, on sinua odottamassa valmiina työpaikan lisäksi vuokra-asunto ja vapaa-ajanohjelma. Vapaita paikkoja on tarjolla, entä jos hakisit? Käytettävissä on myös ”Haloo Pohjola”. Se on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu, jonka tavoitteena on tiedottaa ja näin helpottaa yksityishenkilöiden liikkuvuutta Pohjoismaissa.

Haku eurooppalaisesta EURES-työnhakujärjestelmästä kertoo, että huhtikuun puolivälissä Norjassa oli noin 8800 avoinna olevaa työpaikkaa. Turistille oleskelu Norjassa (hotelli- ja ravintolahinnat) voi tuntua kalliilta, mutta jokapäiväinen asuminen ja eläminen Norjassa on palkkatasoon nähden kohtuuhintaista. Ja kannattaa muistaa, että Norjassa pärjää alkuun vallan mainiosti ruotsin kielellä.

Kun vain huomaamme kääntää katseemme lähelle, naapureihimme Pohjoismaihin, voimme löytää antoisia ja kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia tai jopa meillä niin niukasti saatavilla olevia työpaikkoja – värd en fördomsfri tanke!

 

Kirjoittajat:

Anne Tuomainen, toiminnanjohtaja, Pohjola-Norden
Erja Lehikoinen, hankesuunnittelija, NEST-keskus

 


”Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudessa on piirteitä, jotka yhdistävät kaikkia koulutusasteita yleissivistävästä koulutuksesta korkeakouluihin saakka. Tyypillistä on esimerkiksi se, että liikkuvuus ainakin suomalaisten osalta näyttäisi olevan ennen kaikkea tyttöjen ja naisten juttu: maailmalle lähtevistä yli 60 % on naisia. Suomalaiset tekevät opiskelijaliikkuvuuteen liittyvää yhteistyötä pitkälti samojen maiden kanssa koulutusasteesta riippumatta. Ylivoimaisesti suosituin yhteistyömaa on Saksa, joka on ykkösenä kaikkien asteiden top 10 -listalla, toiseksi suosituin on Espanja. Kaikilla koulutusasteilla tehdään paljon yhteistyötä myös Venäjän, Italian ja Britannian kanssa. Myös epätasapaino Suomen ja Pohjoismaiden välillä ilmenee jokaisella koulutusasteella: Ruotsi kuuluu kaikenikäisten suomalaisten liikkujien suosikkikohteisiin, mutta Suomi ei kiinnosta ruotsalaisopiskelijoita läheskään samalla tavalla. Yleissivistävän koulutuksen oppilaita ja korkeakouluopiskelijoita lähtee Ruotsiin noin kuusi kertaa enemmän kuin sieltä tullaan Suomeen, ammattiin opiskelevien kohdalla ero on yli kymmenkertainen. Muiden Pohjoismaiden kohdalla epätasapaino ei ole niin näkyvää, mutta suomalaisia lähtijöitä on silti aina selvästi enemmän kuin tulijoita. Ainoa poikkeus on yleissivistävän koulutuksen kohdalla Norja, jossa lähtevien ja tulevien oppilaiden määrä on lähes sama.” (Faktaa 1A/2015, CIMO)