NEST-verkostolle hankerahoitusta n. 1,5 milj.€ kevään 2016 hauissa

NEST-verkoston lukiot ja yhteistyökumppanit ovat menestyneet kevään 2016 hankerahoitusten hakukierroksilla. Saatu rahoitus on yhteensä n. 1,5 milj.€. Rahoitusta on haettu opetuksen kehittämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön sekä työelämätaitojen ja yrittäjyyden edistämiseen. Rahoitusta on myönnetty seuraavista ohjelmista: OPH:n kv-avustus sekä oppimisympäristöjen kehittämisavustus , Erasmus+ (KA1), Kanadan Alberta-ohjelma, Euroscola, NordPlus junior, Leader ja Nordic-Baltic -liikkuvuusohjelma.

NEST-keskus tiedottaa jatkossakin toisen asteen rahoitusmahdollisuuksista sekä tukee hakuprosesseissa verkoston hankelukioita.

Lisätietoja: NEST-tiimi

Logo 22.4.2016

 

 

Valtion matka-avustukset nuorten kulttuuriryhmien esiintymismatkoihin ulkomaille 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa nuorten kulttuuriryhmien ulkomaille suuntautuvia esiintymismatkoja koskevat valtionavustukset haettaviksi perjantaihin 12.8.2016 klo 16.15 mennessä.

Avustuksilla edistetään nuorten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuustavoitteen mukaisesti, sekä vahvistetaan nuorten kansainvälistymistä ja monikulttuurista osaamista.  Avustukseen sovelletaan nuorisolakia (72/2006)  ja valtionavustuslakia (688/2001).

Kyseessä on erityisavustus. Avustusten hakijoina voivat olla kunnat, yhteisöt tai vapaat nuorten ryhmät.  Avustuksella ei voi rahoittaa kaikkia esiintymismatkan kuluja. Kokonaiskustannusten kattamiseksi ryhmän tulee koota rahoitus joko omarahoitusosuudella tai muilla rahoituslähteillä.

Vuonna 2016 avustetaan nuorten kulttuuriryhmien esiintymismatkoja Suomesta ulkomaille. Ryhmässä on oltava vähintään 3 jäsentä ja kaikkien on oltava alle 29-vuotiaita. Ohjaajia tai huoltajia ei lasketa ryhmän jäseniksi. Avustuksen tulee ensisijaisesti kohdentua nuorten matkustamisesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtyminen ryhmän kotipaikkakunnalta kohdemaahan ja liikkumiset kohdemaassa).

Avustusta ei myönnetä sellaisiin hankkeisiin, joihin on mahdollista hakea rahoitusta Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmasta Erasmus+, Euroopan unionin Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta tai Pohjoismaiselta lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitealta (NORDBUK).

Tukea voidaan myöntää 31.3.2017 mennessä toteutettaville esiintymismatkoille. Mikäli matka alkaa ennen hakuajan päättymistä (12.8.2016), hakemus tulee olla jätettynä aluehallintovirastoon ennen matkan alkua.

HAKEMINEN

Hakuaika päättyy perjantaina 12.8.2016 klo 16.15, jolloin asiakirjojen tulee olla viranomaisen käsiteltävänä. Huom! hakuajan päättymispäivän postileima ei riitä. Hakemus on toimitettava liitteineen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, jossa kaikki saapuneet hakemukset käsitellään.

Hakemus toimitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon sähköpostilla: kirjaamo.etela(at)avi.fi
tai postitse: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kirjaamo, PL 150, 13101 Hämeenlinna
Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn.

Hakemus tehdään opetus- ja kulttuuriministeriön Lomakkeelle hakemus1x1x  (tai pdf-muotoisena hakemus1x1x)

Hakemukseen tulee liittää:
◾esiintymismatkaa koskeva suunnitelma
◾kustannusarvio (erittely hankkeen kustannuksista, omarahoituksesta ja mahdollisista muista samaa tarkoitusta varten haetuista ja saaduista avustuksista)
◾lisäksi
yhteisöhakijat: selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (esim. yhdistysrekisteriote)
vapaat nuorten ryhmät: yli 18-vuotias ryhmän vastuuhenkilö allekirjoittaa hakemuksen hakijaryhmän laillisena edustajana ja on vastuussa taloudesta.

Esiintymismatkaa koskevan suunnitelman tulee sisältää:
◾ kuvaus matkan taustasta ja tavoitteista, ml. kutsu tai ohjelma
◾ lista ryhmän jäsenistä (nimi, sukupuoli, syntymävuosi)
◾ matkaohjelma.

Avustuksen käytöstä tulee tehdä selvitys selvityslomake2 (doc) Etelä-Suomen aluehallintovirastolle  avustuspäätöksessä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Selvitykseen tulee liittää vierailua koskeva raportti/matkakertomus sekä tulot ja menot kustannuspaikkaraportilla tai vastaavalla kirjanpidon tositteella sekä muut mahdolliset erikseen pyydetyt liitteet.

LISÄTIETOJA

Kaija Blom, suunnittelija
p. 0295 016 265, kaija.blom(at)avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto

 

 

The Russian-Speaking Communities of Europe 2016 in a Fragmented Media Landscape”, October 13th–14th, 2016 in Helsinki, Finland

cultura conference

 

The Cultura Foundation will be hosting an international conference” The Russian-Speaking Communities of Europe 2016 in a Fragmented Media Landscape”, which is scheduled for October 13th–14th, 2016 in Helsinki, Finland.

The conference explores the use of traditional and social media and the choices made by Russian-speaking communities in a changing media landscape, as well as measures to support integration. The conference brings together the Russian speaking communities, researchers and journalists as well as the authorities and expert immigration bodies in Finland and other EU countries.

The conference programme consists of keynote sessions and parallel workshops. The official languages of the conference are English and Russian, simultaneous interpretation is available.

The co-organisers of the conference are University of Helsinki, City of Helsinki and University of Eastern Finland, the conference is co-funded by the Ministry for Education and Culture of Finland.

Register here

Background information

Approximately 20–30 million Russian speakers live outside the Russian Federation, 6.2 million of them in EU Member States. The largest Russian-speaking populations in Europe are found in Germany, the UK, Greece and Italy. There are more than 72,000 Russian speakers living in Finland. The Russian Federation actively keeps contact with the Russian diaspora. Some consider this a sign of their old homeland not having forgotten them. Some would like to see more cross-border co-operation between Russian speakers in the EU.

The Cultura Foundation strengthens the language and culture of the Russian-speaking population in Finland, as well as the integration of Russian-speaking immigrants through art and culture. The Anniversary Fund that is managed by the foundation grants funding to Finns for studying the Russian language and culture and supports related teaching. The foundation was founded in 2013 by the Finnish Ministry of Education and Culture.

More information

info@culturas.fi, www.culturas.fi

Hanni Hyvärinen
Communications Officer, tel. +358 45 1337 337

Hae Erasmus+ valmistelevan vierailun apurahaa 15.10. mennessä

Peruskoulut ja lukiot (ei koske valtion oppilaitoksia), jotka suunnittelevat yleissivistävän koulutuksen eurooppalaista kumppanuushanketta (KA2), voivat hakea valmistelevan vierailun apurahaa. Apurahaa myönnetään matka- ja oleskelukuluihin. Vierailu tehdään aina ennen KA2-hankehakemuksen jättämistä (helmi-maaliskuu 2017). Lue lisää Erasmus+ ohjelmasta

Valmistelevan vierailun apuraha voidaan myöntää valmistelevaan vierailuun eurooppalaisessa yhteistyöorganisaatiossa, joka sijaitsee Erasmus+ ohjelmamaassa. Yhteistyöorganisaatio on yleisimmin koulu, mutta se voi olla myös muu yleissivistävän koulutuksen organisaatio riippuen hanketyypistä. Vierailuin aikana tavataan tulevia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa suunnitellaan hanketta sekä työstetään yhteistä hakemusta. Vierailu tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua yhteistyökumppanin kouluun, kumppanien koulutusjärjestelmiin ja kulttuuriin. Tehokkain vierailu on sellainen, jossa kaikki hankkeen partnerit tapaavat toisensa. Tavoitteena on, että valmistelevan vierailun lopputuloksena syntyy mahdollisimman valmis versio yhteisestä Erasmus+ -hankehakemuksesta.

Valmistelevaa vierailua voi hakea jos:

  • yhteistyökumppanit ovat jo tiedossa
  • vierailun kesto on 1–5 päivää (matkapäivät mukaan lukien)
  • vierailulla suunnitellaan hanketta, optimaalisesti kaikki tulevan yhteistyöhankkeen kumppanit ovat kokouksessa mukana (mutta tämä ei ole välttämätöntä)

HAKEMINEN

Vuonna 2016 on yksi hakuaika. Hakuaika päättyy 15.10.2016

Lisätietoa, hakuohjeet ja –lomakkeet

TUKEA HAKUUN

NEST-keskus tarjoaa jäsenlukioilleen tukea hakemisessa ja projektin suunnittelussa. Ota yhteyttä, niin autamme hakemuksen eteenpäin.

 

Nordplus Junior -rahoitusta valmisteleviin vierailuihin

Oletko suunnittelemassa Nordplus Junior -yhteistyötä ja tahdot tavata yhteistyökumppanisi Pohjolassa tai Baltiassa kasvotusten? Voit hakea tukea valmistelevaan vierailuun Nordplus Junior -ohjelmasta.

Vierailun kesto korkeintaan 5 pv

  • Tukea voi saada 2 opettajalle / osallistujamaa
  • Osallistua voivat esi- ja peruskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset ja oppisopimuskoulutus
  • Tukea myönnetään matkakustannuksiin (100 %) ja oleskelukuluihin (70 euroa/yö)

Haku järjestetään 2 kertaa vuodessa (1.3 ja 1.10). Hakuajoista ilmoitetaan Cimo.fi-verkkopalvelussa, comenius-sähköpostilistalla sekä nordplusonline.org -sivustolla. Tukea haetaan sähköisen Espressso -järjestelmän kautta.

Ohjeita valmistelevia vierailuja hakeville (dokumentin lopussa)

Vielä muutama paikka jäljellä: Opetusalan suomalais-venäläinen yhteistyöseminaari Petroskoissa 25. – 27.9.2016

Opetusalan suomalais-venäläinen yhteistyöseminaari Petroskoissa 25. – 27.9.2016

Aloitusaika :25.9.2016 12:30 Lopetusaika :27.9.2016 18:00
Paikka :Karjalan koulutuksen kehittämisinstituutti, Pravdakatu 31, Petroskoi
Kohderyhmä: rehtorit, kielten opettajat, kansainvälisistä asioista vastaavat ja muuta asiantuntijat.

Seminaarin tavoitteena on saada aikaan yhteistyötä ja verkottumista suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden sekä Karjalan tasavallan koulujen välille. Seminaarissa käsitellään uudistuvia oppimisympäristöjä, uuden opetusteknologian hyödyntämistä, uusia opetusmenetelmiä sekä vieraan kielen opetusta. Seminaariin osallistuu Venäjän puolelta Karjalan tasavallan ja (Pietarin alueen koulujen opettajia) rehtoreita sekä koulujen kansainvälisten asioiden vastaavia.

Tarkemmin oheisessa kutsussa.

Alustavat ilmoittautumiset viimeistään 15.6.2016 oheisella ilmoittautumislomakkeella; ilmoittautumisen lisäksi majoitusvarausten ja mahdollisten viisumien tilausten selvittämiseksi. Täytä ilmoittautumislomake sähköisesti ja lähetä osoitteeseen: eeva.turunen(at)avi.fi

Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Tuula Kääriäinen, tuula.kaariainen(at)avi.fi, puh. 0295 016 849
Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola, kari.lehtola(at)avi.fi, puh. 0295 016 917

Lämpimästi tervetuloa!

 

Koulutuksen uudistamisesta ja rajat ylittävästä yhteistyötä

Pitkällä aikajanalla tarkasteltuna kiinnostus opiskella Venäjää ja venäläistä kulttuuria muistuttaa päivänkakkaran terälehtien nyppimisleikkiä: kiinnostaa, ei kiinnosta, kiinnostaa, ei kiinnosta … Taas kerran elämme selkeää notkahdusvaihetta, johon vaikuttavat mm. epävakaa kansainvälinen tilanne, rajat ylittävän yhteistyön ohjelmakausien vaihtuminen, talouden ja taloudellisen Venäjä-yhteistyön taantuma.

Cultura-säätiö julkaisi huhtikuussa nettisivuillaan koosteen ”Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä” tuloksista. Kiinnostusta lähteä oppilasvaihtoon Venäjälle on jonkin verran olemassa tai se on vielä aktivoitumatta: 16 % vastaajista ilmaisi kiinnostuksena (N=968) ja lähes puolet vastaajista on mahdollisesti kiinnostunut. Klisee, mutta sanonpa kuitenkin – Venäjä on naapurimaamme, jonka kielen taitajia ja kulttuurin ymmärtäjiä tarvitaan AINA, joskus enemmän ja joskus taas vähemmän.

Koulutuksessa on yhteisiä kehittämistavoitteita…

Vääjäämättä globaalit kehittämistrendit vaikuttavat koulutuksen arkeen niin meillä kuin Venäjällä. Suomalaisissa kouluyhteisöissä on talven aikana kiivaasti tehty töitä OPS 2016 –uudistuksen kanssa. Opetushallitus käynnisti myös nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden päivittämisen vastatakseen tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2016. Opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, monilukutaito ja mediat, teknologia ja yhteiskunta.

Venäjän koulutuksen kehittämisohjelmaa lukiessa törmää aivan samoihin avainsanoihin: tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua, kehittää opetusmetodeja ja hyödyntää aiempaa paremmin uutta opetusteknologiaa, aktivoida koulujen työelämäyhteistyötä, kehittää koulujen välistä yhteistyötä ja kouluverkostojen toimintaa, tukea opettajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä, turvata koulutetun työvoiman saatavuus jne. Kehittämisohjelma on suunniteltu vuosille 2013–2020. Kuulostaa ihan siltä, että meillä olisi yhteistäkin työnsarkaa.

… ja aktiivisia kouluja

Itäsuomalaisten lukioiden Venäjä-yhteistyön aktiivisuuteen vaikuttavat monet seikat: mm. venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijamäärät, opiskelijaryhmien ja opettajien halukkuus lähteä esim. opintomatkalle Karjalan tasavaltaan tai Pietariin ja yleisestikin Venäjä-yhteistyön rahoitusmahdollisuudet. Yhteistyön aktiivisuus on viime vuosina jonkin verran onnahdellut, joskin on hienoa, että monissa kouluissa ryhmät vierailevat vuosittain kouluissa puolin ja toisin. Erityisesti juuri nyt on tärkeää pitää yllä ihmisten ja organisaatioiden välisiä yhteistyösuhteita. Niinpä vieraillessani petroskoilaisissa kouluissa huhtikuussa minulla oli kirkkaanselkeä viesti tuomisinani: suomalaisia yhteistyökumppaneita on kaivattu ja yhteistyötä tehtäisiin edelleen ja erittäin mielellään.

Yhteistyön motiiveina naapuruus tai perinteiset toimintamallit eivät yksinään kanna pitkälle; sen sijaan yhteiset intressit ja tavoitteet kyllä. Sekä suomalaisilla että venäläisillä koulutusorganisaatioilla on tarve ja tahtotila kehittää ja toteuttaa innovaatio- ja modernisointihankkeita. Tätä taustaa vasten sijainti lähialueella ja toimintaympäristön tuntemus puolin ja toisin edistäisi tuloksekasta yhteistyötä. Kun paljon puhutut kulttuurierot mielletään toisiaan täydentäviksi vahvuuksiksi, tarkoittaa se yhteistyötä, jossa suunnitellaan ja toimitaan intuition varassa, pidetään kiinni suunnitellusta ja innovoidaan, nähdään riskit mahdollisuuksina ja varaudutaan niihin, eletään hetkessä ja suuntaudutaan tulevaisuuteen, saavutetaan nopeita tuloksia ja tähdätään myös pitemmälle – täydellistä!

Entä rahoitus?

Kansainvälisen yhteistyön rahoittamiseksi yleissivistävässä koulutuksessa ja varsinkin EU-maiden kesken löytyy erittäin paljon mahdollisuuksia. Myös Pohjoismaista yhteistyön kehittämiseen on useita tukimuotoja ja rahoitusohjelmia. Sen sijaan olen erittäin huolissani lukioiden Venäjä-yhteistyöhön ja yleissivistävän koulutuksen suomalais-venäläisiin kehittämishankkeisiin tarjolla olevasta rahoituksesta. Syksyllä 2015 Cultura-säätiön hallinnoima valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto jakoi 149 890 euroa apurahoja venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun ja opetuksen kehittämiseen. Apurahan sai yhteensä 35 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää eli 18,7 % arvioiduista hakemuksista. Keväälle 2016 suunniteltua hakua jouduttiin lykkäämään syksyyn jakovaran vähyyden vuoksi.

Kehittämishanke suunnitteilla

Suuret odotukset kohdistuvatkin nyt rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien käynnistymiseen. Myös syksyllä Tampereella järjestettävä XVII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi edistää kymmenien yhteistyöhankkeiden suunnittelua. Foorumin teemaksi on valittu ”Lapset ja nuoret kulttuurin voimavarana”.

Itäsuomalainen NEST-lukioverkosto on aktiivisesti mukana koulujen Venäjä-yhteistyön ja hanketyön kehittämisessä. Esimerkiksi, olemme itäsuomalaisten ja Karjalan tasavallan toimijoiden kanssa valmistelemassa Karelia CBC –ohjelmaan hanketta, joka sisältö keskittyy yhteisen raja-alueemme kulttuurin ja vahvuuksiemme esille tuomiseen, koulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen, koulujen yhteistyön monipuolistamiseen sekä nuorten kansainvälisen osaamisen ja lähialuetietouden parantamiseen.

Erja Lehikoinen
FT, hankesuunnittelija
NEST Keskus, Joensuu

 

Vi är grannar och gamla vänner, men vi inte känner varandra!

Liikkuvuutta ja hankeyhteistyötä

Pohjoismaisella yhteistyöllä on moni-ilmeiset kasvot. Myös rahoitusmahdollisuuksien kirjo on suuri. Haettavana on rahoitusta yksittäisistä matka-apurahoista ja leirikoulurahoituksista aina suuriin kehittämishankkeisiin, joissa voi olla kaksi tai useampia pohjoismaisia ja myös muita kansainvälisiä toimijoita. Jos kiinnostut virittämään yhteistyötä muihin pohjoismaisiin lukioihin, älä lannistu, ellei juuri esim. koulujen yhteistyöhön nimettyjä rahoitushakuja ole juuri silloin avoinna. Kannattaa myös miettiä eri oppiainerajoja ylittäviä hakkeita ja tutustua eri teemoilla avoinna oleviin rahoituksiin. Ja hakea rahoitusta, mikäli teema sopii koulusi painopisteisiin ja profiiliin, kuten esim. kulttuuriperinnön säilyttäminen, kestävä kehitys, syrjäytymisen ehkäiseminen, digitalisaatio tai globalisaatio. Meillä Pohjoismailla on useita yhteisiä haasteita ja kehittämistarpeita. Toisaalta, Itä-Suomi on monissa pohjoismaisissa ja eurooppalaisissa rahoitusohjelmissa erityisasemassa mm. pohjoisen sijaintinsa, harvan asutuksensa ja väestörakenteensa vuoksi. Ethän jätä sitä kertomatta hankesuunnitelmissa ja rahoitushakemuksissa

Pohjola-Norden

Pohjola-Norden on tuttu järjestö kaikille ruotsin opettajille, mutta toivoisi, että sen palvelut tuntisivat myös muiden oppiaineiden opettajat. Järjestöllä on myös useita koulualan palveluja, kuten uutiskirje, stipendit, matkalehtoreiden vierailut, leirikouluavustukset, vieraanvaraisuusraha, opintomateriaalit Pohjoismaista, tietoa parhaista käytännöistä, koulujäsenyys, ystävyyskoulujen välitys ja seminaarit.

Avoinna on myös suomenkielisten lukiolaisten haku kielikurssille kesälle 2016. Kyseessä on intensiivikurssi, jolla osallistujat saavat mahdollisuuden parantaa erityisesti suullista kielitaitoaan, tavata ruotsinkielisiä nuoria, tutustua ruotsalaiseen kulttuuriin ja sen myötä vahvistaa pohjoismaista identiteettiään. Stipendi kattaa opetuksen, matkat, majoituksen ja vapaa-ajan ohjelman. Jokainen lukio voi anoa stipendiä yhdelle opiskelijalle vuosittain. Stipendien myöntämisessä annettaan etusija niille kouluille, jotka eivät ole olleet mukana edellisessä jaossa. Yhteensä stipendejä myönnetään vuosittain 45 oppilaalle.

Puijon metsä NEST centre

Kuva: Vicente Serra/ Kuopion kaupunki

”Vaikka meillä Pohjoismailla on perinteisesti paljon yhteistä ja yhteinen arvopohja, olemme kuitenkin kiinnostavalla tavalla erilaisia.”

Kesätöihin pohjoismaihin

Entä jos kiinnostava kesätyöpaikka löytyisikin toisesta pohjoismaasta? Ruotsin ja Norjan talous- ja työllisyystilanne on Suomea parempi. Nordjobb on erityisesti nuorille suunnattu työnvälityspalvelu, johon voivat hakea 18–28-vuotiaat. Mikäli työnantaja hyväksyy hakemuksesi, on sinua odottamassa valmiina työpaikan lisäksi vuokra-asunto ja vapaa-ajanohjelma. Vapaita paikkoja on tarjolla, entä jos hakisit? Käytettävissä on myös ”Haloo Pohjola”. Se on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu, jonka tavoitteena on tiedottaa ja näin helpottaa yksityishenkilöiden liikkuvuutta Pohjoismaissa.

Haku eurooppalaisesta EURES-työnhakujärjestelmästä kertoo, että huhtikuun puolivälissä Norjassa oli noin 8800 avoinna olevaa työpaikkaa. Turistille oleskelu Norjassa (hotelli- ja ravintolahinnat) voi tuntua kalliilta, mutta jokapäiväinen asuminen ja eläminen Norjassa on palkkatasoon nähden kohtuuhintaista. Ja kannattaa muistaa, että Norjassa pärjää alkuun vallan mainiosti ruotsin kielellä.

Kun vain huomaamme kääntää katseemme lähelle, naapureihimme Pohjoismaihin, voimme löytää antoisia ja kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia tai jopa meillä niin niukasti saatavilla olevia työpaikkoja – värd en fördomsfri tanke!

 

Kirjoittajat:

Anne Tuomainen, toiminnanjohtaja, Pohjola-Norden
Erja Lehikoinen, hankesuunnittelija, NEST-keskus

 


”Oppilas- ja opiskelijaliikkuvuudessa on piirteitä, jotka yhdistävät kaikkia koulutusasteita yleissivistävästä koulutuksesta korkeakouluihin saakka. Tyypillistä on esimerkiksi se, että liikkuvuus ainakin suomalaisten osalta näyttäisi olevan ennen kaikkea tyttöjen ja naisten juttu: maailmalle lähtevistä yli 60 % on naisia. Suomalaiset tekevät opiskelijaliikkuvuuteen liittyvää yhteistyötä pitkälti samojen maiden kanssa koulutusasteesta riippumatta. Ylivoimaisesti suosituin yhteistyömaa on Saksa, joka on ykkösenä kaikkien asteiden top 10 -listalla, toiseksi suosituin on Espanja. Kaikilla koulutusasteilla tehdään paljon yhteistyötä myös Venäjän, Italian ja Britannian kanssa. Myös epätasapaino Suomen ja Pohjoismaiden välillä ilmenee jokaisella koulutusasteella: Ruotsi kuuluu kaikenikäisten suomalaisten liikkujien suosikkikohteisiin, mutta Suomi ei kiinnosta ruotsalaisopiskelijoita läheskään samalla tavalla. Yleissivistävän koulutuksen oppilaita ja korkeakouluopiskelijoita lähtee Ruotsiin noin kuusi kertaa enemmän kuin sieltä tullaan Suomeen, ammattiin opiskelevien kohdalla ero on yli kymmenkertainen. Muiden Pohjoismaiden kohdalla epätasapaino ei ole niin näkyvää, mutta suomalaisia lähtijöitä on silti aina selvästi enemmän kuin tulijoita. Ainoa poikkeus on yleissivistävän koulutuksen kohdalla Norja, jossa lähtevien ja tulevien oppilaiden määrä on lähes sama.” (Faktaa 1A/2015, CIMO)