Koulutuksen uudistamisesta ja rajat ylittävästä yhteistyötä

Pitkällä aikajanalla tarkasteltuna kiinnostus opiskella Venäjää ja venäläistä kulttuuria muistuttaa päivänkakkaran terälehtien nyppimisleikkiä: kiinnostaa, ei kiinnosta, kiinnostaa, ei kiinnosta … Taas kerran elämme selkeää notkahdusvaihetta, johon vaikuttavat mm. epävakaa kansainvälinen tilanne, rajat ylittävän yhteistyön ohjelmakausien vaihtuminen, talouden ja taloudellisen Venäjä-yhteistyön taantuma.

Cultura-säätiö julkaisi huhtikuussa nettisivuillaan koosteen ”Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä” tuloksista. Kiinnostusta lähteä oppilasvaihtoon Venäjälle on jonkin verran olemassa tai se on vielä aktivoitumatta: 16 % vastaajista ilmaisi kiinnostuksena (N=968) ja lähes puolet vastaajista on mahdollisesti kiinnostunut. Klisee, mutta sanonpa kuitenkin – Venäjä on naapurimaamme, jonka kielen taitajia ja kulttuurin ymmärtäjiä tarvitaan AINA, joskus enemmän ja joskus taas vähemmän.

Koulutuksessa on yhteisiä kehittämistavoitteita…

Vääjäämättä globaalit kehittämistrendit vaikuttavat koulutuksen arkeen niin meillä kuin Venäjällä. Suomalaisissa kouluyhteisöissä on talven aikana kiivaasti tehty töitä OPS 2016 –uudistuksen kanssa. Opetushallitus käynnisti myös nuorten ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden päivittämisen vastatakseen tulevaisuuden osaamishaasteisiin muuttuvassa toimintaympäristössä. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön elokuussa 2016. Opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä elämäntapa ja globaali vastuu, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, monilukutaito ja mediat, teknologia ja yhteiskunta.

Venäjän koulutuksen kehittämisohjelmaa lukiessa törmää aivan samoihin avainsanoihin: tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua, kehittää opetusmetodeja ja hyödyntää aiempaa paremmin uutta opetusteknologiaa, aktivoida koulujen työelämäyhteistyötä, kehittää koulujen välistä yhteistyötä ja kouluverkostojen toimintaa, tukea opettajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä, turvata koulutetun työvoiman saatavuus jne. Kehittämisohjelma on suunniteltu vuosille 2013–2020. Kuulostaa ihan siltä, että meillä olisi yhteistäkin työnsarkaa.

… ja aktiivisia kouluja

Itäsuomalaisten lukioiden Venäjä-yhteistyön aktiivisuuteen vaikuttavat monet seikat: mm. venäjän kielen ja kulttuurin opiskelijamäärät, opiskelijaryhmien ja opettajien halukkuus lähteä esim. opintomatkalle Karjalan tasavaltaan tai Pietariin ja yleisestikin Venäjä-yhteistyön rahoitusmahdollisuudet. Yhteistyön aktiivisuus on viime vuosina jonkin verran onnahdellut, joskin on hienoa, että monissa kouluissa ryhmät vierailevat vuosittain kouluissa puolin ja toisin. Erityisesti juuri nyt on tärkeää pitää yllä ihmisten ja organisaatioiden välisiä yhteistyösuhteita. Niinpä vieraillessani petroskoilaisissa kouluissa huhtikuussa minulla oli kirkkaanselkeä viesti tuomisinani: suomalaisia yhteistyökumppaneita on kaivattu ja yhteistyötä tehtäisiin edelleen ja erittäin mielellään.

Yhteistyön motiiveina naapuruus tai perinteiset toimintamallit eivät yksinään kanna pitkälle; sen sijaan yhteiset intressit ja tavoitteet kyllä. Sekä suomalaisilla että venäläisillä koulutusorganisaatioilla on tarve ja tahtotila kehittää ja toteuttaa innovaatio- ja modernisointihankkeita. Tätä taustaa vasten sijainti lähialueella ja toimintaympäristön tuntemus puolin ja toisin edistäisi tuloksekasta yhteistyötä. Kun paljon puhutut kulttuurierot mielletään toisiaan täydentäviksi vahvuuksiksi, tarkoittaa se yhteistyötä, jossa suunnitellaan ja toimitaan intuition varassa, pidetään kiinni suunnitellusta ja innovoidaan, nähdään riskit mahdollisuuksina ja varaudutaan niihin, eletään hetkessä ja suuntaudutaan tulevaisuuteen, saavutetaan nopeita tuloksia ja tähdätään myös pitemmälle – täydellistä!

Entä rahoitus?

Kansainvälisen yhteistyön rahoittamiseksi yleissivistävässä koulutuksessa ja varsinkin EU-maiden kesken löytyy erittäin paljon mahdollisuuksia. Myös Pohjoismaista yhteistyön kehittämiseen on useita tukimuotoja ja rahoitusohjelmia. Sen sijaan olen erittäin huolissani lukioiden Venäjä-yhteistyöhön ja yleissivistävän koulutuksen suomalais-venäläisiin kehittämishankkeisiin tarjolla olevasta rahoituksesta. Syksyllä 2015 Cultura-säätiön hallinnoima valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto jakoi 149 890 euroa apurahoja venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun ja opetuksen kehittämiseen. Apurahan sai yhteensä 35 henkilöä, yhteisöä tai työryhmää eli 18,7 % arvioiduista hakemuksista. Keväälle 2016 suunniteltua hakua jouduttiin lykkäämään syksyyn jakovaran vähyyden vuoksi.

Kehittämishanke suunnitteilla

Suuret odotukset kohdistuvatkin nyt rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien käynnistymiseen. Myös syksyllä Tampereella järjestettävä XVII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi edistää kymmenien yhteistyöhankkeiden suunnittelua. Foorumin teemaksi on valittu ”Lapset ja nuoret kulttuurin voimavarana”.

Itäsuomalainen NEST-lukioverkosto on aktiivisesti mukana koulujen Venäjä-yhteistyön ja hanketyön kehittämisessä. Esimerkiksi, olemme itäsuomalaisten ja Karjalan tasavallan toimijoiden kanssa valmistelemassa Karelia CBC –ohjelmaan hanketta, joka sisältö keskittyy yhteisen raja-alueemme kulttuurin ja vahvuuksiemme esille tuomiseen, koulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen, koulujen yhteistyön monipuolistamiseen sekä nuorten kansainvälisen osaamisen ja lähialuetietouden parantamiseen.

Erja Lehikoinen
FT, hankesuunnittelija
NEST Keskus, Joensuu

 

(Visited 66 times, 1 visits today)
Follow by Email
Facebook
Twitter
LinkedIn
Bookmark the permalink.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *